*

Ville Hoikkalan blogi Ville Hoikkala esittää kysymyksiä ja lausuu mielipiteitä mitä ihmeellisimmistä asioista

Kaikki blogit puheenaiheesta Yt-neuvottelut

YT-laki estää yhteistoiminnan

Toimihenkilöiden STTK vaatii yhteistoimintalakiin suurremonttia – järjestön mukaan laista on tullut pelkkä irtisanomislaki (HS 14.2.2017): 

"STTK PERUSTELEE esitystään sillä, että työnantajalle nykylaki on hallinnollisesti raskas ja vaikeaselkoinen. Se esimerkiksi painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja eikä kannusta eikä velvoita aitoon yhteistoimintaan."

SAK ja yt-neuvottelut

SAK aloittaa yt-neuvottelut tuotannollis-taloudellisista syistä koko organisaatiossaan ja suunnitelmissa on vähentää jopa kymmenen ihmisen työpanos.

Tässä on ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestön paikka näyttää kuinka yt-neuvottelut hoidetaan tyylillä ja inhimillisesti. Kansakunta seuraa silmä kovana sitä, kuinka irtisanomisista yrityksiä moittinut yleishyödyllinen organisaatio itse hoitaa henkilöstövähennyksensä. Kysymys on ennenkaikkea uskottavuudesta ja esimerkistä.

Nokian irtisanomiset odotettua pahemmat

Sanomalehti Kaleva uutisoi 3.6.2016 Nokian irtisanovan 200 työntekijäänsä Oulusta. Luottamusmiehen mukaan on mahdollista, että osa työllistyy yhtiössä avoinna oleviin työpaikkoihin.

Tilanteen tekee mielestäni erityisen haastavaksi uutisen toteamus, että ”Yt-neuvottelujen ulkopuolella oli vain tuotekehitys”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että irtisanomiset kohdistuvat tuotannon puolelle sekä tuoteohjelmiin.

KSF:n syöksykierteen perimmäinen syy

Suomenruotsalaisella medialla ei mene hyvin  (HS 9.5.2016), levikit ovat laskeneet ja konserni teki turskaa viime vuonna lähes seitsemän miljoonaa. Vertailun vuoksi, Sanoma sai nitkuteltua itsensä juuri ja juuri voitolle (TS 3.5.2016), käytännössä leikkaamalla ronskisti kuluja (henkilöstöä).

Kuntien naiset, tervetuloa töihin yhtiöihin, esimerkkinä yt-neuvottelut

 

Porvarihallitus on päättänyt, että soten myötä kuntien työntekijät siirretään yhtiöihin. Pidemmällä tähtäyksellä tämä merkitsee sitä, että kuntatyöntekijät myydään vähiten tarjoaville. Kymmenet tuhannet nyt kuntien palveluksessa työskentelevät naiset saavat opetella työskentelemään yhtiössä.

Nokian yt-pommi ei yllättänyt

Kaikki sympatiat Nokian henkilöstölle. Uutinen yt-neuvotteluista oli odotettu, ainoastaan ajankohta oli kysymysmerkki. Kun kaksi saman alan isoa yhtiötä fuusioidaan, on selvää että integraatio aiheuttaa päällekkäisten toimien karsimista.

Suomi tarvitsee töitä ja vauvoja!

Helsingin Sanomat (30.1) sekä Turun Sanomat (26.1) uutisoivat, että Suomeen syntyi viime vuonna ennätyksellisen vähän lapsia, vain 55 040. Ollaan samalla tasolla kuin 1860-luvun nälkävuosina, vaikkakin nälkävuodet olivat poikkeuksellisia suuren lapsikuolleisuuden vuoksi.

Suomessa suuret ikäluokat syntyivät ennen 1950-lukua ja useampana vuonna heitä oli yli 100 000. Nyt suurin osa tästä ikäluokasta on jo jäänyt tai on jäämässä pian eläkkeelle. Tämä aiheuttaa suuria haasteita jo nykyisellään vaikeuksissa olevalle kansantaloudelle.

SSAB uunotti suomalaisia

Suomalainen teräsyhtiö Rautaruukki Oyj joutui ruotsalaisen SSAB:n nielaisemaksi vuoden 2014 tammikuussa. Tuolloin päätettiin, että Rautaruukin omistajuus siirtyisi pienemmälle kilpailijalle  SSAB:lle, ja suomalaisista osakkeenomistajista tulisi näin ikään SSAB:n omistajia. Tosin vaihdossa tarjotuista SSAB:n osakkeista noin 72 prosenttia oli niin kutsuttuja B-sarjan osakkeita, jotka antoivat kukin vain yhden äänen kymmenesosan yhtiökokouksessa, kun taas tavanomaiset A-sarjan osakkeet antavat kokonaisen äänen.

Suomi - Matonkutojien ja ojankaivajien yhteiskunta

Suomessa toistellaan haltioissaan sellaisia sanoja kuin "innovatiivinen", "kehitys"ja "tehokkuus", mutta aina kun niiden sisältö realisoituu, palaa suomalainen henkisesti vaatimaan keräily- ja agraarikulttuuriin paluuta. Ei kukaan tietysti enää kaipaa aikoja, jolloin maansiirtotöiden perustyökalu oli lapio, kirjat kopioitiin käsin munkkiluostareissa tai tavaraliikenne hoidettiin hevoskärryillä. Siitä huolimatta meillä alkaa itku aina, kun maailma astuu jälleen yhden askeleen kohti tulevaisuutta ja osa nykyisyyttä muuttuu menneisyydeksi.

Työtön tarvitsee muutakin kuin taloudellista tukea

Työttömyys saa hetkeksi inhimilliset kasvot, kun pääluottamusmiehet kommentoivat järkyttyneinä ennakoitavissa olevia tuhansien työntekijöiden irtisanomisia.

Suomi on edelleen työkeskeinen yhteiskunta, jossa työelämän ulkopuolelle jäävä tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Työttömyyttä tarkastellaan meillä pitkälti kansantalouden näkökulmasta, vaikka se on ennen kaikkea yksilöiden ja perheiden tragedia.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä