Ville Hoikkalan blogi Ville Hoikkala esittää kysymyksiä ja lausuu mielipiteitä mitä ihmeellisimmistä asioista

Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksen laskentatapa on uudistettava

Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jossa perheenyhdistämisessä vaadittavan toimeentuloedellytyksen soveltamista esitetään laajennettavaksi Suomen kansalaisten sekä toissijaisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneiden perheenjäseniin.

 

Tähän asti toimeentuloedellytystä on sovellettu muiden ulkomaalaisten kuin pakolaisten perheenyhdistämisessä. Pakolaisten perheenjäsenten osalta toimeentuloedellytystä tarvitaan, jos he ovat solmineet avioliiton ulkomaalaisen kanssa saatuaan turvapaikan. Toimeentuloedellytys vaikeuttaakin niiden ulkomaalaisten perhe-elämää, jotka elättävät itsensä työllä, maksavat veronsa eivätkä juurikaan aiheuta yhteiskunnalle kuluja. Sosiaalituet eivät missään tilanteessa ole niin suuret, että toimeentuloedellytys voitaisiin niillä täyttää.

 

Kun toimeentuloedellytyksen soveltamisalaa suunnitellaan laajennettavaksi, nyt on sopiva hetki päivittää myös toimeentulon laskentatapa vastaamaan nykypäivän työelämän todellisuutta.

 

Toimeentuloedellytyksen määrästä päättää Maahanmuuttovirasto yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Perheenkokoajan täytyy ansaita nettona tietty summa, minkä katsotaan turvaavan oleskelulupaa hakevan perheenjäsenen toimeentulon. Omaan toimeentuloon riittää 1000 € nettotulot, puolisolle 700 € ja ensimmäiselle lapselle 500 €. Jos perheenkokoajan nettotulot ovat siis 2200 €, hänen ulkomailla oleva puolisonsa ja yksi lapsensa voivat saada oleskeluluvan. Tarkempaa tietoa löytyy Maahanmuuttoviraston sivuilta tästä linkistä. http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen/toimeentuloedellytys

 

Toimeentulon osoittamiseksi käytännössä pitää esittää työsopimus, jossa nettopalkka on vaaditun suuruinen. Jos perheenkokoaja on yrittäjä, yrityksen on tehtävä vaadittu määrä voittoa edelleisenä tilikautena. Käytännön työelämä kuitenkaan ei toimi näin. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa milloin tahansa. Maahanmuuttoviraston käytännössä ei ole hyväksytty urakkaluonteisia työsuhteita lainkaan toimeentuloedellytyksen täyttämiseen, vaikka urakoita olisi ollut useita ja niistä saatu tulo olisi ylittänyt vaaditut rajat selvästi. Urakkatyö kun ei osoita että tulo olisi vakituista. Monella alalla suuri osa palkasta muodostuu erilaisista lisistä, eikä niitäkään ole käytännössä otettu huomioon.

 

Maahanmuuttajien yleinen ammatti on siivooja. Varsinkin pienemmät siivousfirmat tekevät siivouskohteista määräaikaisia sopimuksia, jonka jälkeen toimeksiantaja kilpailuttaa siivouksen uudestaan. Siivousyrityksen onkin järkevää palkata siivoojia yhtä pitkäksi aikaa kuin siivoussopimukset ovat voimassa, koska yritys ei voi olla varma, onko sopimuksen umpeuduttua töitä enää tarjolla. Tämäntyyppisten työsopimusten varassa tekevien työntekijöiden on mahdotonta saada perheensä Suomeen, koska määräaikainen työsopimus ei ole hallintokäytännössä osoitus toimeentuloedellytyksestä.

 

On melko tavallista, että toimeentuloedellytyksen puuttuminen jää pienestä summasta kiinni, jopa alle sadasta eurosta. Muistan tapauksia, joissa perheenkokoaja oli tehnyt siivousalalla kolmea työtä, yhteensä yli 80 tuntia viikossa, ja perheenyhdistämistä koskeva hakemus on hylätty sillä perusteella, ettei kenenkään terveys kestä noin kovaa työntekoa pidemmän päälle eikä toimeentulo ole siksi turvattu.

 

Tästä syystä toimeentuloedellytyksen laskentatapa pitäisi tarkastella uudestaan. Toimeentuloedellytyksen tulkintaa koskevat valitukset työllistävät myös hallinto-oikeuksia, joten selkeämmät säännöt toisivat myös säästöjä oikeuslaitoksen budjetissa.

 

 

Oleskeluluvat ovat aluksi määräaikaisia, ja kun perheenjäsenille haetaan jatkolupaa, tutkitaan samalla toimeentuloedellytys. Perhettä kohdannut työttömyys tai yrityksen konkurssi johtaa koko perheen karkottamiseen. Tiedän myös tapauksia, joissa ulkomaalaisia yrittäjiä on karkotettu yksinomaan siksi, ettei yritys tuota riittävästi voittoa, vaikka se onkin toiminnassa. Varsinkin lasten elämään tällä voi olla ikäviä vaikutuksia, kun Suomessa alkanut koulu joudutaan jättämään kesken.

 

Toimeentuloedellytystä koskevan sääntelyn tulkinnanvaraisuus ja epäoikeudenmukaisuus on maahanmuuttajien ja maahanmuuttajavaltaisten alojen työnantajien parissa yleisesti tiedossa. Siksi usein törmää tilanteisiin, joissa perheenkokoaja on joutunut työelämässä erilaisen painostuksen ja kiristyksen kohteeksi, jotta palkkakuitille saadaan riittävä määrä rahaa perheenyhdistämiseen. Usein ulkomaalaiset joutuvat lahjomaan esimiehiään saadakseen enemmän työtunteja tai antamaan osan palkasta käteisenä työnantajalle takaisin.

 

Yksi hyvä malli löytyy Tanskasta. Siellä aviopuolison perheenyhdistämisen yhteydessä perheenkokoajan tulee tallettaa Tanskan valtion tilille noin 7100 euroa vastaava summa. Jos puoliso Tanskassa ollessaan joutuu turvautumaan sosiaalietuuksiin, ne lyhennetään tuosta talletuksesta. Jos puoliso suorittaa tanskan kielen kokeen, hän saa osan rahasta takaisin. Tämä malli on tullut Tanskan lakiin vuonna 2010, jolloin maassa oli oikeistohallitus, ja Perussuomalaisten veljespuolue Tanskan Kansanpuolue tuki tätä esitystä. Tanskan mallin hyvä puoli on sen selkeydessä, koska siinä ei jää tulkinnan varaa säännöllisten tulojen riittävyydestä. Siinä on myös liikkumavaraa erilaisten elämäntilanteiden varalta.

 

Toivottavasti Suomen porvarihallitus tutkisi tanskalaisten aatetoveriensa saavutuksia huolella, jotta vakava epäkohta saataisiin korjattua. Monella ulkomaalaisella työntekijällä keskeinen motivaatio työntekoon on oman perheen hyvinvoinnin turvaaminen. Vähintäänkin toimeentuloedellytyksen laskentaperusteet tulisi kirjoittaa yksiselitteisesti lakiin, ja siinä olisi huomioitava työelämän epäsäännöllisyys, pätkätyöt ja yrittäjien arki.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Reijo Jokela

"On melko tavallista, että toimeentuloedellytyksen puuttuminen jää pienestä summasta kiinni, jopa alle sadasta eurosta. Muistan tapauksia, joissa perheenkokoaja oli tehnyt siivousalalla kolmea työtä, yhteensä yli 80 tuntia viikossa, ja perheenyhdistämistä koskeva hakemus on hylätty sillä perusteella, ettei kenenkään terveys kestä noin kovaa työntekoa pidemmän päälle eikä toimeentulo ole siksi turvattu".

Yli 80 tuntia viikossa eli yli 320 tuntia kuukaudessa, eikä 1500 euroa jää käteen. Älä nyt viitsi.

Käyttäjän villehoikkala kuva
Ville Hoikkala

Lue sitaatin viimeiset kaksi riviä niin ymmärrät mistä on kyse!

Reijo Jokela

Kyllä ymmärrän. Tuollaisella on hetkellisesti tarkoitus täyttää nuo yhdistämisen ehdot ja kun lauma on täällä, niin vähennetään töitä ja veronmaksajt kiittävät. Kyllä tuossa on ihan aiheelliset perusteet. Nuo turvaavat myöskin suomalaisen veromaksajan ihmisoikeudet.

Shahir Abdal

Toimituksen poiminnat